Vesi lotisi Ratinassa heinäkuussa 1996

Vuoden 1996 Tampereen Kalevan kisat muistetaan yleisurheilupiireissä ennen kaikkea surkeasta säästään, joka latisti sekä tulostasoa että tunnelmaa ja häiritsi jonkin verran ajanottoakin 4. - 7. heinäkuuta Ratinassa.

Neljästä kilpailupäivästä paras oli onneksi sunnuntai, jolloin sää selkeni sopivasti ennen loppukilpailujen alkua. Kesä- ja heinäkuu olivat olleet koleita ja sateisia, mutta heti kisojen jälkeisellä viikolla rupesi lämpenemään, ja loppukesästä sukeutui suorastaan helteinen.

Paljon toki sattui ja tapahtui - eikä pelkästään myönteistä. Kisojen aikaan sitä ei vielä tiedetty, mutta pari viikkoa myöhemmin kävi ilmi, että kuulaa pisimmälle pukannut Markus Koistinen oli jäänyt kiinni istukkahormonin käytöstä. Se avasi mestarioven Arsi Harjulle, josta tuli neljä vuotta myöhemmin olympiavoittaja Sydneyssä. Edelliskesänä 21 metrin viivaa pilkkanaan pitäneen Mika Halvarin akillesjänne oli leikattu talvella, eikä hän työntänyt vielä Tampereella, vaikka häntä käytettiin näkyvästi kisojen ennakkomainonnassa yhdessä Pispalan Sottiisin ihmisten kanssa.

Sen sijaan Seppo Räty kävi hakemassa keihäästä kahdeksannen ja viimeisen SM-kultansa, vaikka hänen nilkkansa oli huonossa kunnossa. Rädyn oli pakko antaa kuntonäyttö Olympiakomitealle, ja sen hän teki liukkaalla vauhtiradallakin: 83,46 ja Atlantan-koneeseen hakemaan hirvittävällä tahdonvoimalla pronssimitali - uran kolmas.

Keihäsvalinnat eivät selvinneet Ratinassa, sillä hopeaa ja pronssia ottaneet Juha Laukkanen ja Harri Hakkarainen pantiin karsimaan viikkoa myöhemmin Lappeenrannassa, jonka upeatasoisen kilvan Hakkarainen selvitti edukseen. Kimmo Kinnuselle riitti SM-nelossijakin valintaan. Kalevan kisat eivät olleet vuoden 1991 maailmanmestarin ja kesän 1993 MM-hopeamitalistin Kinnusen areena; ei yhtään kultamitalia, joskin muu mitalisaalis 2+4. Eipä yltänyt Hakkarainenkaan yhteenkään voittoon: sarja 0+3+4.
Räty heitti kultiensa lisäksi kaksi hopeaa ja yhden pronssin, ja Laukkaselle riitti mitaleita 2+2+1.

Sade hyydytti Pakarisen sähköajan

Ari Pakarinen hallitsi suomalaista pikajuoksua pitkin 1990-lukua, vaikka oli aloittanut totisen harjoittelun varsin myöhään. Sujuvasanainen Mäntyharjun poika voitti Ratinassa sekä satasen että kakkosen, mutta satasen aikana sähkökellossa oli liikaa vettä, ja Pakarisen olympianäyttö vesittyi. Vauhti oli kovaa: 10,2, ja kakkosellakin 21 sekuntia alittui niukasti. Ratakierroksen nopein puolestaan oli 19-vuotias helsinkiläishujoppi Tommi Hartonen, jonka suuri vuosi osui neljä kesää myöhemmin. Silloin hän juoksi Sydneyssä 200 metrin olympiavälierässä ja rikkoi Suomen ennätyksen myös 100 metrillä.

Antti Haapakoski seurasi Arto Bryggarea pika-aitakuninkaana. Vuoden 1990 junioreiden maailmanmestari ylsi parhaimmillaan EM-kuutoseksi Helsingissä 1994 ja juoksi sinä vuonna myötätuulessa kaikkien aikojen kovimman suomalaisajan 13,26. Haapakoskelta jäi viimeinen askel ottamatta maailman huipulle, mutta kuudesti hänet kruunattiin Suomen mestariksi. Yhtä vähempään mestaruuteen tyytyi HKV:n Vesa-Pekka Pihlavisto aitakierroksella, joka kakkonen Ratinassa oli Ylöjärven Urheilijoiden taiteilijatyyppi Petteri Pulkkinen - 50 sekuntia alittanut mies hänkin.

Esko Parpala pääsi kuuden himmeän SM-mitalin jälkeen vihdoin nauttimaan 800 metrin voitosta - joka jäikin hänen ainoakseen, ja superlupaava Sami Ylihärsilä kiri rivakimmin 1500 metrillä. Ylihärsilän ura tyssääntyi sittemmin jalkavaivoihin. Pasi Mattila korjasi hedelmät sekä vitosella että kympillä. Erittäin monipuolinen Mattila kokosi aktiivivuosiensa varrella komean mitalisarjan 4+5+5 ja juoksee edelleen, joskaan ei tavoitteellisesti ratakilpailuissa.

Mynämäen maanviljelijä Ville-Veikko Sainio on yksi erikoisimmista estejuoksijapersoonista, joita Suomen radoilla on nähty. Hänen kykyjensä rajat jäivät ilmeisesti katsomatta, vaikka kolmen perättäisen mestaruuden suora alkoi juuri Tampereelta.

Oskari Frösen voitti ensimmäisen Suomen mestaruudensa korkeudessa. Kesällä 1995 junioreiden EM-kultaa rojauttanut Frösen saattaa nousta tämänkertaisissa kisoissakin korkeimmalle korokkeelle - ainoana vuoden 1996 mestareista.

Rantanen keihään ja Strömmer moukarin vahvin

Pitkin alkukesää oli nähty, että Heli Rantanen oli saanut keihääseensä aivan uudenlaista lentoa, mikä tosin oli ollut helppo aavistaa vuoden 1995 Göteborgin MM-nelossijan jälkeen. Ratinassa Rantasen ei tarvinnut venyä kuin 61,64:ään, kun Göteborgin pronssinainen Mikaela Ingberg lennätti 59,18. Tampereen Pyrinnön Mari Uusitalo asteli keihäspaikalta suu vehnäsellä otettuaan uransa ainoaksi jääneen pronssin ennen Taina Uppaa, joka lähti Atlantan olympiakisoihin nilkkamurtumastaan huolimatta.

Atlantassahan Rantanen seisautti muiden veret heti ensimmäisen kierroksen heitollaan ja toi Suomen toistaiseksi ainoan naisten yleisurheilun kesäolympiakullan Ingbergin säestettyä seitsemännellä sijallaan. Lammilainen Rantanen viihtyi Kalevan kisoissa mainiosti; 6 kultaa, 1 hopea ja 3 pronssia! Poimittakoon naisten keihään 7. sijalta Paula Huhtaniemi (nyk. Tarvainen) tuloksella 49,34.

Pyrinnön Mia Strömmer oli hilpeällä tuulella voitettuaan moukarinheiton 54,94 kantaneella heitollaan. Laji oli vasta kolmatta kertaa SM-ohjelmassa, ja Strömmer päihitti edelliskertojen mestarin Anni Puntilan 3,98 metrillä. Mia kokosi Kalevan kisoista viisi kultaa ja neljä hopeaa. Kansainvälinen läpimurto terävimpään eliittiin jäi kuitenkin tekemättä jatkuvien selkävaivojen ja astmaongelmien vuoksi. Tämänvuotisissa Kalevan kisoissa Mia, lajinsa suuri suomalainen pioneeri, toimii mitalistien mediahaastattelijana.

Tampereelle oli vahvat siteet myös Oulun Pyrinnön Karoliina Lundahlilla, joka pyörähteli kuulassa Suomen kaikkien aikojen kakkoseksi ennätyksellään 18,23. Se vei hänet Atlantan olympiakisoihin, ja Sydneyssä "Kartsasta" tuli toisen lajin olympiaedustaja, kun hän edusti Suomea painonnostajana - lajissa, jossa hän voitti MM-kultaakin. Seinäjokelainen Tiina Kankaanpää nousi ensimmäisen kerran kiekkokuningattareksi, eikä luopunut tittelistään ennen kuin vuonna 2004 lopetettuaan uransa 28-vuotiaana syystä, ettei Suomesta löytynyt hänelle vastusta.

Heini Sistonen koki onnenhetkensä

Pyrinnön Heini Sistonen koki värikkään, mutta valitettavan lyhyeksi jääneen uransa ehdottoman kohokohdan naisten pika-aidoissa. Sistonen oli parantunut vaikeista selkävaivoista ja lensi 0,19 sekunnin erolla voittoon Hanna Korellista, joka korjaili 2000-luvun alkupuolella lajin SE-lukemia. Nokialaislähtöinen Sistonen ei saavuttanut muita SM-mitaleita, kun loukkaantumiskierteestä ei tullut loppua. Pitkien aitojen mestarin, Petra Söderströmin (os. ja nykyisin Stenman) ura päättyi samoista syistä, mutta kuudesti hän ehti voittaa aitakierroksen ja neljästi sileän 400 metrin kullan.

Sanna Hernesniemi oli jälleen kerran nopein naisten kummallakin sileällä pikamatkalla, kuten oli seitsemästi peräkkäin ennen Johanna Mannisen hallituskauden alkua. Lisäksi Hernesniemi, sittemmin Kyllönen, pinkoi kuusi hopeaa ja yhden pronssin kuuluen ehdottomasti kaikkien aikojen suomalaisiin pikakiitureihin. Hän paineli vuoden 1993 MM-hallien 200 metrillä neloseksi ja vuoden 1994 EM-Helsingissä kummankin matkan kuudenneksi. Aikakausi oli kuitenkin turhan kova Sannalle, sillä kyseenalaisin keinoin liikkuneita naisia riitti idässä sekä lännessä.

Manninen juoksi kahdesti kakkoseksi ja tuli valituksi Suomen kaikkien aikojen nuorimpana kesäkisojen urheilijana Atlantan pikaviestijoukkueeseen. Mannisen mitalisaldo näyttää ennen vuoden 2008 Kalevan kisoja 100 metrillä lukemaa 5+4+0 ja kaarrematkalla 4+4+0:aa.

Toinen naisten juoksumatkojen kaksoismestari oli herkkäaskelinen Monika Rönnholm, sittemmin Kinnunen keskimatkoilla. Heli Koivulasta tuli niin ikään tuplamestari hypyissä, kun kolmiloikka ja pituus kulkivat täysin hänen tahtiinsa. Pituudessa toiseksi hyppäsi Johanna Halkoaho, joka ei ole toistaiseksi onnistunut siinä, missä Koivula Münchenin EM-kolmiloikassa 2002, kun Heli lensi myötätuulen avustuksella hopealle. Koivula, nykyisin Kruger, voitti Kalevan kisoissa pituuden viisi ja loikan seitsemän kertaa. Lisäksi hänellä on yksi hopea 100 metriltä. Halkoaho on nyt siirtynyt pituushypystä pika-aitoihin ja lähtee SM-jahtiin mitalitilinään lankulta 4+5+1 ja aidoista 8+3+0.

Korkeuden paras oli edelliskesänä loikan voittanut Kaisa Gustafsson, nykyisin Wallinheimo.

Kympin kävelyssä nähtiin vuoden 1993 maailmanmestarin ja 1994 EM-kultamitalistin Sari Essayahin jäähyväiset Kalevan kisoille, joissa hän ehti kävellä voittamattomana Kuopion kesän 1987 kisoista saakka - ensin vitosella ja viimeiset kaksi kertaa kympillä. Kymmenen perättäistä voittoa ottaneen Essayahin aika 43.55 tuntuu täysin saavutamattomalta nykykävelijöillemme. Krista Ranta-Pere otti 15-vuotiaana hopeaa, ja hänestä toivottiin Sarin manttelinperijää - turhaan. Krista voitti mestaruuden seuraavana vuonna Lappeenrannassa, mutta sittenpä ura lopahtikin.

Tampereen Kalevan kisojen mestarit 1996:

Miehet:
100 m: Ari Pakarinen MäntyhU 10,2
200 m: Ari Pakarinen MäntyhU 20,97 
400 m: Tommi Hartonen HKV 47,13
800 m: Esko Parpala LapLu 1.52,89
1500 m: Sami Ylihärsilä LapVi 3.47,51
5000 m: Pasi Mattila MartMu 13.52,20
10000 m: Pasi Mattila MartMu 29.28,14
3000 m ej: Ville-Veikko Sainio MynämI 8.57,38
110 m aj: Antti Haapakoski KalajJ 13,80
400 m aj: Vesa-Pekka Pihlavisto HKV 50,84
Korkeus: Oskari Frösen IF Länken 222
Seiväs: Heikki Vääräniemi OP 550
Pituus: Kenneth Kastren IF Åsarna 746
Kolmiloikka: Marko Leino PuistPy 16,24
Kuula: Arsi Harju PerhKi 19,46*
Kiekko: Timo Sinervo IkaalU 59,16
Moukari: Marko Wahlman PorT&F 75,98
Keihäs: Seppo Räty TohmajU 85,68
* Markus Koistinen KarhKa 20,03 hylättiin dopingin vuoksi
Kymmenottelu: Mikko Valle HKV 7463
20 km kävely: Risto Nurmi SiiHS 1.29.40

Naiset:
100 m: Sanna Hernesniemi TuUL 11,53
200 m: Sanna Hernesniemi TuUL 23,15
400 m: Riikka Niemelä KannU 54,13
800 m: Monika Rönnholm IF Femman 2.04,06
1500 m: Monika Rönnholm IF Femman 4.20,26
5000 m: Päivi Tikkanen ViipU 16.04,89
10000 m: Päivi Tikkanen ViipU 33.20,66
100 m aj: Heini Sistonen TP 13,66
400 m aj: Petra Stenman IF Drott 56,70
Korkeus: Kaisa Gustafsson AlavU 184
Pituus: Heli Koivula KauhajK 651
Kolmiloikka: Heli Koivula KauhajK 13,89
Kuula: Karoliina Lundahl OP 18,23
Kiekko: Tiina Kankaanpää SeinU 54,52
Moukari: Mia Strömmer TP 54,94
Keihäs: Heli Rantanen LamSä 61,64
Seitsenottelu: Tiia Hautala PoKU 5949
10 km kävely: Sari Essayah LapinlV 43.55