Vuosina 1902 - 1906 järjestettiin Suomen urheilukuninkuuskilpailut, joita voidaan pitää Kalevan kisojen esi-isinä, vaikka niiden ohjelmaan kuului muitakin kuin yleisurheilulajeja.

Lopullinen paremmuus saatettin ratkaista vaikkapa painiottelussa, ja leukojakin vedettiin rekillä. Kilpailumuodon sekavuuden ja pistelaskujärjestelmän hankaluuden vuoksi alkuinnostus laantui, ja SVUL päätti ruveta järjestämään erillisiä "kuninkuus- ja mestaruuskilpailuita vapaassa urheilussa".

Ensimmäiset varsinaiset yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut käytiin Tampereen vanhan markkinatorin kentällä 3. - 4.8.1907, siis kymmenen vuotta ennen kansakuntamme itsenäistymistä.